Kodin vaihtajat

Kirjoitellaanpa tällä kertaa itselle hyvin läheisestä aiheesta, nimittäin kodinvaihtajista. Meille on siis vuosien varrella muuttanut 4 frettiä kodinvaihtajina ja vain 2 on ollut meillä pennusta asti. Vuosi vuodelta uutta kotia etsivien frettien määrä on kasvanut ja viime kesän/syksyn aikana saavutettiin varmaan kaikkien aikojen huippu. Kotia etsi oman arvioni mukaan useampi kymmenen frettiä, tässä on mukana vain netissä olleet myynti-ilmoitukset, todellinen luku on varmasti korkeampi. Kotia vaihtoi pääasiassa saman vuoden pennut, jotkut eivät olleet ehtineet olla uudessa kodissa kuin joitakin päiviä. Nyt alkaa taas uudet fretinpennut muuttaa uusiin koteihinsa ja kohta homma räjähtää niin sanotusti silmille. Se on valitettavaa, mutta totta. Miksi näitä kodinvaihtajia sitten on niin paljon? Kyseessä on monen asian summa. Ensinnäkin, fretti hankitaan aivan liian vähäisillä tiedoilla, koska se on niin söpö ja erikoinen. Ei vaivauduta ottamaan selvää, mitä fretti tarvitsee ja ennen kaikkea mitä se vaatii tulevalta omistajaltaan. Fretti kun ei ole niitä helpoimpia lemmikkejä. Olenpa törmännyt sellaisiinkin tapauksiin, että käydään katsomassa frettejä ja niihin tutustumassa ja samassa lauseessa kysytään, mitä nämä muuten syö, mutta tärkeimpänä mistä näitä saa! Aivan käsittämätön ajatusmaailma lähteä hankkimaan frettejä eikä edes oteta selvää perusasiosta kuten ruokavaliosta. Jotkut ovat myös pelänneet fretin puremaa suorastaan hysteerisesti, mutta silti ollaan ottamassa frettiä. Vaikka kuinka selität, että pennut sitten varmasti purevat niin sana ei vain saavuta siellä pään sopukoissa sitä aivosolua. En nyt lähde tätä asiaa enemmän puimaan, koska voisin tästä kirjottaa vaikka romaanin, mennään siis seuraaviin syihin.

Seuraavana syylistalleni pääsevät puskakasvattajat ja frettitrokarit, näistä varmasti pahimpana trokarit. En sano, etteikö joku puskakasvattaja valitsisi huolella kotia pennuille, mutta sivusta seuranneena kyllä ne kodinvaihtajat yleensä ovat kotoisin tuolta puskapuolelta ja trokareilta. Trokareitahan ei kiinnosta pätkän vertaa tietääkö tuleva omistaja yhtään mitään freteistä. Heille tärkeintä on eurot, jotka freteistä saa. Kun perävalot sitten vilahtaa saattaa uuden omistajan hämmästys olla suuri kun se fretti ei olekaan mikään marsu, vaan ihmisiin tottumaton, verille pureva saalistaja. Kun trokari sitten on rahansa saanut, on turha odottaa saavansa apua sieltä suunnalta ja nämä pennun omistajat ovat sitten yksin purevan ja pelkäävän fretin kanssa. Usein päädytään ensin tyrkkäämään pentu häkkiin ja jonkun ajan kuluttua se sitten laitetaan kiertoon "pitovaikeuksien tai allergian" vuoksi. Liiton kasvattajat tutkivat todella huolella tulevien kotien taustat ja tiedot, siksi heiltä näitä kodinvaihtajia ei juurikaan vuoden aikana tule. Toki myös virallisten kasvattajien fretit vaihtavat koteja, mutta vähemmässä määrin. Eihän kukaan voi varmasti tuntea uutta kotia, vaikka kuinka tekisi taustatyötä, ihmiset on niin hyviä valehtelemaan. Ja toki on myös mahdollista, että elämäntilanne oikeasti muuttuu niin paljon, että on eläimen kannalta parempi etsiä sille uusi koti. Toisin kuin trokarit ja suurin osa puskakasvattajista, liiton kasvattajat oikeasti ovat tukena ja jos tarve tulee ovat mukana etsimässä fretille uutta kotia. Itse asiassa liiton kasvattajat velvoittavat uudet kodit ottamaan ensisijaisesti yhteyttä heihin, jos sellainen tilanne tulee, että fretti tarvitsee uuden perheen.

Myös se, että yhä useampi tietää mikä fretti on lisää kodinvaihtajien määrää. Frettien yleistymisellä on sekä hyvät että huonot puolensa. Hyviä puolia on paljon, mutta keskitytään nyt niihin huonoihin puoliin. Fretit ovat yhä enenmmän ja enemmän esillä kaikkialla, mikä tarkoittaa sitä, että joku lapsukainen (miksi ei aikuinenkin) bongaa fretin jostain ja sellainen on sitten pakko saada. Puskakasvattajilta ja trokareilta kun pennun niin helposti saa, monet vanhemmat menevät sen kultamurun anovan ilmeen pauloihin ja kotiin hankitaan fretti. Tai sitten aikuinen ihminen menee sekaisin fretin söpöydestä ja kohta on kotona pentu ilman taustatietoa. Vielä muutama vuosi sitten, kun fretit eivät olleet niin paljon esillä, näitä tapauksia oli paljon vähemmän. Kaikilla asioilla on kaksi puolta, myös sillä että fretit yleistyvät. Jos lapsi on frettiä haluamassa niin tietenkään se ei ole lapsen vika jos sellainen hankitaan epämääräisistä oloista. Vastuu kuuluu aina kun kyseessä on alaikäinen, vanhemmille. Toivoisinkin, että useammat vanhemmat ottaisivat enemmän selvää siitä eläimestä, jota se kullanmuru niin kovasti haluaa. Oli kyse sitten hamsterista tai fretistä.

Onneksi moni ihminen tarjoaa koteja näille ressukoille jotka vaihtavat kotia. Osa on saattanut käydä jo useammassakin kodissa ennen kuin löytää sen oman perheen, jossa saa viettää loppuelämän. Useinhan jos fretistä luovutaan, koska ei tiedetty mitä on tulossa, ei myyjä kauheasti nää vaivaa selvittää millaiseen kotiin fretti on menossa. Onpa vuosien varrella tullut törmättyä myös melko räikeisiin valheisiin vain sen takia, että fretti on saatu pois nurkista pyörimästä. Jos harkitsee ottavansa kodinvaihtajan, tehkää ihmiset taustatyö kunnolla ja tutustukaa frettiin ennen ostopäätöstä. Useammassa kodissa käyneet, epämääräisistä oloista olevat fretit eivät ole niitä helpoimpia tapauksia kierrettyään muutamassa eri kodissa. Kodinvaihtaja ei välttämättä ole se paras vaihtoehto ensimmäiseksi fretiksi, paitsi jos ne hakevat uutta kotia virallisten kasvattajien kautta. Kasvattajat osaavat silloin arvioida millaisen kodin fretti tarvitsee, jotta sen kanssa pärjätään. Myyjät jotka ilmoittavat freteistään keltaisessa pörssissä yms. eivät välttämättä anna realistista kuvaa siitä, kuinka paljon fretti esimerkiksi puree.

Joten...harkitkaa ihmiset kaksi kertaa ennen kuin ryntäätte frettiä hankkimaan. Ottakaa yhteyttä Frettiliiton kasvattajiin ja kerätkää rauhassa tietoa. Jokainen kodinvaihtaja on liikaa!

Nuka tuli meille yhdessä Rosvon kanssa toukokuussa 2010 kahden vuoden ikäisenä. Olemme Nukan toinen koti

Lyyti tuli meille joulukuussa 2010 8,5 kuukauden ikäisenä. Olemme Lyytille toinen koti.

Rosvo tuli meille yhdessä Nukan kanssa toukokuussa 2010 arviolta 9 kk ikäisenä. Olemme Rosvon kolmas koti.

Mosku tuli meille joulukuussa 2010 yhdeksän kuukauden ikäisenä. Olemme Moskulle kolmas koti.