maanantai 9. huhtikuuta 2012

Kakkaa siellä, kakkaa täällä

Hei lukijat!
Tämä postaus käsittelee sitä itseään. Fretin omistajana kyseinen elementti on tullut vähän liiankin tutuksi, tuleehan noita kakkoja hangattua irti lattiasta (ja muualtakin) päivittäin.

Olen kateellinen niille harvoille fretinomistajille, joilla pötköt käyttävät hiekkalaatikkoa. Meillä käyttöaste vaihtelee, joskus osuu enemmän ja joskus vähemmän. Yleensä vähemmän :) Eilen aloittelimme siivousta, joka jäi kuitenkin kesken. Näin ollen lattioille ei tullut laiteltua normaaliin tapaan sanomalehtiä ja paskaa siis riittää nyt. Olen jo kauan sitten luovuttanut ja laittanut yleisimpiin kakkapaikkoihin sanomalehtiä. Tämä helpottaa elämää paljon, suurin osa paskoista osuu joko astiaan tai lehdelle. Lehdet on helppo laittaa suoraan roskiin ja uudet vain tilalle.

Mistä koko paskakaaos sitten sai alkunsa. Kun Peikko saapui taloon, Mimmi meni asiasta hieman sekaisin. Tyttö oli aina käynyt todella hienosti astialla, mutta Peikon tultua neiti ei persettään laatikolle päin laittanut. Kun Mimmi teki lattialle, Peikko seurasi perästä. Vaikka kuinka nostelimme molempia laatikolle, kehuimme, palkitsimme, laitoimme nurkkiin vilttejä, ruokaa, mattoja, silti molemmat tekivät aina kun silmä vältti tarpeensa lattialle. Tai sitten matolle, viltille tai jopa ruokakuppien päälle. Jossain vaiheessa en vain enää jaksanut nostella näätiä astiaan vaan luovutin. Mimmi alkoi taas käydä astialla, mutta Peikko ei varmasti pyllistänyt laatikkoon päinkään. Ehkä minun olisi pitänyt olla suoraviivaisempi ja vain jaksaa kuukaudesta toiseen nostella Peikkoa laatikkoon. Voi olla, että poika olisi joskun oppinut laatikolle tai sitten ei. Nykyäänkin Peikko ei varmasti tee astiaan tarpeitaan. Saat nostaa pojan sata kertaa astialle, silti tarpeet yleensä tulevat lattialle, tai nykyisin sanomalehdelle. Joskus Peikko katsoo ihan pokkana silmiin ja paskantaa samalla lattialle, se saa aina äidin sydämen sykkimään lämpimiä tunteita. Peikko myös paskoo sohvalle, viimeksi toissa iltana pötköttelin sohvalla niin Peikko kävi pokkana paskalla sohvan päätyyn. Olen miettinyt miksi ihmeessä yksi näätä on tällainen. Seurattuani käytöstä, olen huomannut Peikon tekevät todella isoja kasoja muihin verrattuna, harvemmin siis mutta kauhean isoja. Nähtävästi poika nukkuu niin sikeästi, että herätessään hätä on jo valtava. Siinä vaiheessa se on ihan sama missä se perse sattuu olemaan kun paska lähtee paineella tulemaan. Kyllähän tuo paskan siivoaminen sohvalta aina välillä syö ihmistä, onneksi sitä ei tapahdu sentään joka päivä tai edes viikko.

Muut käyttää laatikkoa vaihtelevasti. Nuka ja Lyyti ovat oikein esimerkillisiä ja käyttävät hienosti laatikkoa, huteja ei tule hirveän paljon, Mosku ja Rosvo taas käyvät milloin käyvät. Kaikki se eritteiden määrä lattialla on saanut aikaan sen, että viisi vuotta sitten laitettu uuden uutukainen laminaattilattia on jo tullut tiensä päähän. Saumat ovat turpoilleet ja pinta on kärsinyt. Haaveissa olisi saada muovimatto lattiaan, se on paras lattiamateriaali frettiperheeseen. Meillä se ei kuitenkaan ole mahdollista, laminaatin alla on vanha muovimatto joka on liimattu betoniin kiinni. Tämän irroittaminen on niin iso projekti, etten siihen jaksa ryhtyä. Siksi meillä on suunnitelmissa uusi laminaattilattia kesällä, johon tulee saumoihin kosteussulut. Lisäksi uuden lattian tultua täytyy aloittaa ahkera näädännostelu laatikolle. Nythän tuosta vanhasta lattiasta haisee ihan se itse joten näädät pyllistää hajun mukaan aina uudelleen samaan kohtaan. Uudessa lattiassa ei hajua ole, joten elätän toiveita siitä, että meidänkin näädät oppisi laatikolle. Jos ei niin sitten lattiata saa olla vaihtamassa taas muutaman vuoden päästä. Monet ihmettelee miten jaksan tuollaisia eläimiä jotka tuhoavat lattiat ja joiden tarpeita saan pestä päivittäin nurkista. Lattia on kuitenkin vain materiaa, sen saa ostettua uuden. Paskojen siivoaminen ei ole mitään maailman miellyttävintä puuhaa kuten arvata saattaa, mutta siitäkin huolimatta nuo karvapallerot antaa niin paljon elämään, että niitä jaksaa siivoilla.

Millä aseilla sitten kakkasotaa meillä käydään? Pääelementtinä on talouspaperi, jota kuluu useita rullia viikossa. Ekologisempaa olisi varmaan käyttää luuttuja, mutta minua oksettaa ajatus luuttujen pesemisestä, joten meillä mennään talouspaperilla. Pesuaineena käytän nykyään ammattikäyttöön tarkoitettua yleispuhdistusainetta. Teen suihkepulloon seoksen puhdistusaineesta ja vedestä, tätä on sitten helppo suihkutella lattioille. Kolmantena asearsenaaliin kuuluu normaali pöytäveitsi. Siis sellainen perusveitsi, jolla yleensä leikellään ruokaa lautasella. Veitsellä on näppärä raaputella jo kuivaneita kakkoja lattiasta irti, muuten niitä saisi liottaa tunteja ennen kuin tavara irtoaisi. Näillä eväillä meillä siis käydään taistoon kakkakasoja vastaan päivittäin :)

Ja jotta saisitte oikein konkreettisen otteen meidän arkeen, loppuun kuvia siitä itsestään tältä aamulta :D

Todistetusti joskus on osunut laatikkoonkin, parin päivän tuotokset tässä

Aamun saldo eteisessä

Itse kasa

Aamun saldoa keittiön baaripöydän alta. Oikein mukavaa :D

Tällaisia turpoamisia on havaittavissa siellä ja täällä

Näillä aseilla kohti kakkasotaa!

6 kommenttia:

  1. meillä ainaski on yleispuhistus ainetta,luutu ja sit etikka vesi seosta, mikä meillä ainaki vähentään nuitten kakkimista ei toivottuihin nurkkiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosien varrella on tullut kokeiltua vaikka mitä aineita. Etikkaa raakana, lantrattuna. Pissi pois, Urine Off yms millä putsaillaan kissanpissejä, ei mitään vaikutusta. Välillä pesen pahimmat kohdat aina hajua neutralisoivalla aineella ihan oman nenän takia, sekään ei kuitenkaan vähennä läjiä nurkissa. Täytyy vain oppia ottamaan huumorilla kasat nurkissaan :D

      Poista
  2. Heh, kiitos tästä. :-) Osaa valmistautua sitten kunhan kakkakone kotiin saapuu.. Kanin papanat oli helppo vielä keräillä. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Papanat tosiaan on aika helppo juttu verrattuna tällaisiin läjiin :)

      Poista
  3. Ahahahhaah en kestä tätä postausta, oon kyllä onnellinen että nykyään saa harvemmin kerätä noita paskoja lattialta, kiitos kuuluu todennäköisesti superhiekkikselle!

    VastaaPoista
  4. Meillä on suunnitelmissa oma superhiekkis tuonne keittiön pöydän alle. Tarkoitus olisi, että materiaalina olisi pleksi ja tiivistän alareunat sitten silikoonilla. Kunhan vain isukin kiireet helpottaa niin alkaa projekti :) Toivotaan, että meilläkin lattialle paskominen vähenee sillä ja tiukalla koulutuksella. Jos loppukesästä tulee uusi lattia niin ei ole kiva, että se on taas muutaman vuoden päästä pilalla.

    VastaaPoista