maanantai 20. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, uudet tuulet?

Vuosi vaihtui jo melkein kuukausi sitten ja monet blogit tekivät listausta menneestä vuodesta sekä suunnitelmista uudelle vuodelle. Itsehän en yllättäen löytänyt sieluni sopukoista inspiraatiota kirjoittamaan silloin, mutta katsotaanpas nyt hieman menneeseen sekä tulevaan.

Viime vuosi oli elämässäni ainakin vaiherikas. Oma ja miehen työttömyys alkuvuodesta söi ihmistä ja tulevaisuus näytti synkälle. Kuitenkin asiat järjestyivät ja molemmat saimme vuoden kuluessa vakituiset työpaikat. Tätä voi Iisalmessa pitää lottovoittona, kun katsoo avoimia työpaikkoja niin aika kurjalle tilanne näyttää. Olen niin onnellinen, ettei enää tarvitse stressata taloudellisista asioista niin paljoa kuin vielä vuosi sitten. Tietenkin pitkän työttömyysjakson jälkeen tilanteen tasoittumiseen menee aikaa, mutta nyt kaikki näyttää jo paljon paremmalle. Pidän työstäni ja sen tuomista haasteista, opittavaa on vielä paljon vaikka paljon olen jo oppinutkin. Syksyllä aloitin myös koulutuksen työn ohessa ja keväällä minulla pitäisi olla hanskassa sisustusrakentamisen perusteet. Tältä vuodelta odotan työsaralla uusia haasteita sekä tietenkin kesää jolloin näillä näkyminen pääsen taas ulkotöihin puutarhamyymälän puolelle.

Frettien suhteen vuoteen mahtui myös paljon. Lyytin ja Nukan sairastelu on ollut minulle henkisesti todella raskasta. Lyytin lymfooman meneminen ”lepotilaan” oli ehkä paras uutinen koko vuonna frettien kanssa. Edelleen seurailen tilannetta herkeämättä, mutta ainakin tällä hetkellä tytöstä ei koskaan uskoisi, että hän sairastaan. Hyvä näin ja toivottavasti sama jatkuu myös tänä vuonna! Nukan tilanne ei näytä yhtään hyvältä, lukuisat eri sairaudet kuluttavat näätäherran kehoa loppuun päivä päivältä. Lisämunuaisten oireet, insulinooma, IBD ja nyt viimeisimpänä vatsaan on ilmestynyt jotain ylimääräistä sekä suussa on jonkinsorttista kasvustoa. Omana epäilyksenä on, että Nukan munuaiset ovat antamassa periksi ja tähänhän ei ole parannuskeinoa olemassa. Ruokavalio on muuttunut täysin pehmeisiin mössöihin, Nuka ei pysty enää pureskelemaan esimerkiksi kanankauloja. Niin kauan kun herran silmissä palaa edelleen kipinä ja ruoka maistuu, ei ole hätää. Olemme kuitenkin varautuneet jo siihen, ettei Nuka tule kesää enää näkemään. Päivä kerrallaan eteenpäin ja kun elo käy liian kivuliaaksi ja elämänilo katoaa, on aika tehdä päätöksiä.

Muiden frettien vuosi sujui ilman isompia sairauksia, Peikko sai kesällä uuden lantin lisämunuaisiin ja Rosvo sekä Mosku ovat olleet oikein terveitä. Moskulla alkoi nyt jo neljäs kevät samalla lantilla, syksyllä jo poika näytti merkkejä pallien kasvatuksesta ja nyt kevään tullessa sitä varmasti jatketaan. Niin kauan kun hajuhaitat eivät ole ylitsepääsemättömät ja muut fretit saavat olla rauhassa, pitkitämme uuden lantin laittoa. Tai mistä sitä tietää jos pojan kiima onkin helppo eikä uutta lanttia tarvita ollenkaan!

Tammikuussa starttasi Frettiliiton lehtiprojekti, joka piti minut kiireisenä. Kaksi lehteä toimin päätoimittajana, kunnes vuoden alusta luovutin pestin toisaalle. Olen edelleen mukana toimikunnassa, mutta enemmän taustahenkilönä. Lehti on saanut oikein mukavan vastaanoton ja ihmisiltä on tullut oikein hyvää palautetta. Tulevaisuudessa saatte varmasti lukea entistäkin ehompaa Freportaasia.

Toinen suuri projekti viime vuodelle oli tietenkin FFF-näyttelyn järjestäminen täällä Iisalmessa. Kuukausien raataminen ja valvotut yöt eivät missään nimessä menneet hukkaan, näyttely oli niin onnistunut. Ainut mikä jäi harmittamaan, oli se ettei tämän alueen ihmiset olleet heränneet näyttelyyn. Toivoin, että pohjoisemman ihmiset olisivat saapuneet paikalle, eihän täällä aikaisemmin oltu järjestetty tämän kaliiberin näyttelyitä. Uskon kuitenkin, että seuraavaan näyttelyyn ihmiset aktivoituvat enemmän, suunnitelmissa on järjestää alueelle erilaisia tempauksia ja näyttely sitten vuonna 2015 tai 2016.

Syksyä omalta osaltani varjosti oma sairastuminen. Päästä löytynyt kasvain, tutkimukset, odottelu ja viimein diagnoosi sekä aloitettu lääkitys söivät jaksamistani paljon. Ajatus siitä, että joudun loppuelämäni syömään lääkkeitä, joissa on myös kovat sivuvaikutukset veti elämän välillä melko mustaksi.Vaikka olenkin koko ajan yrittänyt suhtautua positiivisesti ja pitää yllä hyvää mieltä, ei se ihan aina onnistu. Monet ovat myös ihmetelleet minun avointa suhtautumista sairauteeni ja siihen että kerron siitä kaikille...sairastuttuani päätin, etten piilottele sairauttani vaan kerron siitä avoimesti, koska näin itselleni on helpompaa. Olen myös saanut paljon tukea ja kannustusta ihmisiltä, kiitos siitä. Nyt ollaan menossa lääkityksessä siinä vaiheessa, että suurimmat päänsäryt ovat hävinneet, mikä on aivan ihanaa! Lääkityksestä tulee edelleen sivuoireita ajoittain, mutta uskon niidenkin tasoittuvan. Kohta edessä on kolmen kuukauden kontrolli ja odotan sieltä hyviä tuloksia. Sairauteni on myös suurin syy siihen miksi vetäydyin lehden päätoimittajan roolista pois. Loppuvuosi oli aika pysäyttävää aikaa ja totesin, etten pysty enää antamaan lehdelle kaikkea sitä mitä pitäisi. Nyt kaikki näyttää kuitenkin todella valoisalta :)

PoSut vietti viime vuoden hiljaiseloa, frettipäiviä tai muuta yhdistyksen omia tapahtumia ei juuri järjestetty. Tänä vuonna tilanne tulee korjautumaan ja frettipäivät palaavat kalenteriin. Suunnitelmissa on myös muita kivoja tapahtumia, pysykäähän kuulolla!

Siinäpä tällainen pintaraapaisu viime vuoteen sekä tulevaan. Taas ilman kuvia, koska olen kadottanut kuvausintoni jonnekin. Ehkäpä tässä kevään aikana saan aktivoitua myös sen :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti