Taudit väsyttivät pienen frettiherran, nyt on poissa kipu ja särky
ACH's Iceman
"Nuka"
27.04.2008-22.01.2014
Satumetsän laidalla
oli portti…
Se oli pieni portti,
pienin kaikista.
Niin vihreä se portti
oli
ja täynnä pieniä
kirsikankukkia.
Siitä mahtui
kulkemaan läpi
vain harvassa ja
yksitellen.
Se oli portti pois
Satumetsästä.
Ja sen portin läpi
kulkivat
kerran kaikki eläimet,
niin rauhallisena
mieleltään,
kevyesti askeltaen.
Portin takana oli
ikuinen meri
ja suuremmat metsät.
Se oli uusi kaunis
maailma,
satujen eläintaivas.
Kerran iltana
rauhaisana,
portin luokse kulki
fretti.
Ei vanha iältänsä,
mutta uupunut
voimiltansa.
Rauhallisena se
kulki,
kulki ikuisuuden
portille
niin pienelle
portille,
josta läpi kuljettiin
vain yksin.
Pieni fretti istui,
katsoi portista
kauas.
Näki valon ja ihastui
siihen,
niin kauniilta valo
näytti.
Olisi valon ottanut
kiinni,
mutta se paistoi
portin toisella puolella.
Niin askeleen rohkean
otti lähemmäs.
Niin kuin tähdeksi
olisi syntynyt,
pieni fretti,
se muuttui kevyeksi
aivan,
niin onnelliseksi se
itsensä tunsi.
Valo kaunis teki sen
taas
nuoreksi ja
rohkeaksi.
Se istui katsomaan,
odottamaan seuraavaa
kulkijaa.
Niin on frettini
mennyt siitä portista…
Kauniimmalla puolen hän vapaana juoksentelrr
Miksi suren,
miksi itken niin
paljon?
Frettini on
rauhallinen ja tyyni.
Sen on hyvä olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti