maanantai 14. tammikuuta 2013

Helpotuksen huokaus

En olekaan täällä blogissa kertonut, millainen tilanne meillä Nukan kanssa on ollut muutaman kuukauden ajan. Nuka on siis oksennellut siitä asti kun meille tuli. Alussa oksentelua tapahtui n. kerran kahdessa kuukaudessa. Pistin sen ylensyönnin/hetkellisen happo-oireilun piikkiin. Nyt syksyllä tapahtui muutos pahempaan. Oksentelun väli lyheni ja lyheni, lopulta poika oksensi vähintään kerran viikossa. Samalla tapahtui muutos kakoissa, välillä ne olivat ryynimäisiä ja välillä ripulia. Eläinlääkärissä käytiin samalla kun Rosvo sai implantin lokakuun lopussa ja lääkkeeksi määrättiin antepsinia. Lisäksi hankin aloe veraa, puhdasta sellaista eikä mitään juomaa tms. Näillä aloitettiin, mutta käännettä parempaan ei tullut. Aloin sitten tavata frettiraamattuani ja sieltä bongasin sairauden nimeltä IBD, krooninen suolistotulehdus. Oireet täsmäsivät liiankin hyvin siihen, mitä Nukalla on ollut ja netistä lisää tutkittuani olin aika vakuuttunut, että Nukalla on IBD. Ainut keino lähteä diagsosoimaan IBD on ottaa koepala ja tähän en halua lähteä. Osaksi siksi, etten luota paikallisen klinikan ymmärtävän sairaudesta mitään ja toiseksi sellainen on aina riski vanhenevalle fretille. Päätin sitten yhdessä kasvattajan ja muutaman muun frettitutun kanssa asiasta keskusteltuani lähteä kokeilemaan Nukalle kortisonihoitoa. Kortisonia löytyi jo valmiiksi kotoa ja aloitimme 2 viikon kuurilla, lisäksi Nuka sai edelleen aloe veraa, antepsinia ja maitohappoja. Kahden viikon kuluttua kortisoni lopetettiin, mutta muuta lääkitystä jatkettiin. Ulosteissa oli jo tässä vaiheessa huomattavissa parannusta, oksentelu kuitenkin palasi muutaman päivän päästä. Päätin jatkaa kortisonikuuria vielä 2 viikkoa lisää, joulun aikaan lopetettiin taas kortisoni. Tämän jälkeen meillä on ollut yksi päivä, jolloin Nuka on oksentanut. Nyt ajamme alas tuota antepsinia, aloe veraa ja maitohappoja tulemme jatkamaan edelleen.



Kuitenkin, Nukan käytös muuttui viimeisen puolen vuoden aikana todella radikaalisti. Uskoin monta kuukautta tämän johtuvan mahdollisista kivuista, joita vatsaongelmat tuottivat. Kuitenkin, nyt kun vatsa oli saatu kuntoon, käytösmuutos vain jatkui ja paheni. Ennenhän Nuka oli mitä ihanin vanha herrasmies. Nukkui minun sylissä sohvalla, rakasti rapsuttelua ja sohvalla vieressä köllöttelyä. Muutamassa kuukaudessa tuosta leppoisasta otuksesta tuli oikea hirviöfretti. Ensinnäkin Nuka ei nukkunut juuri ollenkaan jos minä olin kotona, se vahtasi jokaista liikettäni herkeämättä. Jos liikuin asunnossa, se seurasi n. viiden sentin päässä minusta perässä. Jos puuhastelin vaikka hellan ääressä kokkaillen, se makasi lattialla nenä sentin päässä minun varpaista. Sohvalla istuessa Nuka kiersi oikeasti kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja saman kiekan: Ensin sohvan edessä olevalle patille, siitä hyppy sohvalle minun vasemmalle puolelle, sohvan selkänojaa pitkin sohvan käsinojalle ja siitä taas hyppy patille tai juoksu minun jalkojen yli vasemmalle puolelleni. Melkein joka kiekalle poika yritti upottaa hampaansa minun niskaan tai käteen, joskus siinä onnistuen. Nukasta näki, että se kärsii ja sen silmissä oli raivosta kertova katse. Suoraan sanottuna, viime viikkoina olen ollut erittäin stressaantunut tilanteesta. Kuvitelkaapa itse eloa kotona, jossa päivässä on vain hetkittäisä aikoja jolloin saa olla hetken rauhassa. Ei minua frettien puuhastelut ja päällä hyppimiset haittaa, mutta jatkuva hampaiden väistely sai minut olemaan kuin viulun kieli. Välillä pakenin makuuhuoneeseen tilannetta karkuun. Vieraita Nuka ei voinut sietää silmissään ja viimeiset pari kuukautta Nuka on ollut pakko eristää vieraista, sen verran pahasti se raateli muutaman ihmisen kättä.




Jossain vaiheessa joulukuuta mieheni totesi, että entäs jos kyse nyt onkin lisämunuaisista. Kuten olen itsekin täällä kirjoittanut, lisämunuaisongelmiin liittyy myös käytösmuutokset. Siinä vaiheessa kun huomasin Nukan korvan taakse muodostuvan kaljun läikän, olin jo lähes sataprosenttisen varma, että nyt on lisämunuaiset kyseessä. Yleensähän kaljuuntuminen alkaa takapuolelta, mutta tiedetään myös tapauksia jossa kaljuja läikkiä on alkanut muodostua ensin muualle. Päätin varata ajan implantointiin, koska periaatteessa implantista ei ole mitään haittaa vaikka vika ei lisämunuaisissa olisikaan. Implantti laitettiin siis 4.1 ja muutaman ensimmäisen päivän ajan käytös vain paheni. Mutta nyt viikonlopun aikaan olen huomannut käännöksen parempaan. Eilen oli jo huomattavasti  rauhallisempi näätä kotona ja tänään Nuka jopa pitkästä aikaa nukkui minun sylissä! Tätä ei ole tapahtunut todella pitkään aikaan. Yhä poika kiertää lenkkiään, mutta vain pari kertaa ja lähtee sitten puuhailemaan muuta. Lisäksi se nukkuu nyt enemmän eikä sillä ole pakonomaista tarvetta seurata minua herkeämättä. Miten ihanaa, uskallan kohta jo hengittää hieman :) Toivon niin, että saan sen oman herrasmiesfrettini vielä kokonaan takaisin :)





Nyt meillä ovat siis kaikki näädät implantoituja. Peikko, Nuka ja Rosvo lisämunuaisten takia, Lyyti ja Mosku kiiman vuoksi. Rosvon implantti vain ei toimi, sehän laitettiin viime syksynä Rosvolla ilmenneiden kiimaoireiden vuoksi. Kuitenkaan kiimaoireet eivät ole hävinneet mihinkään vaan alkaneet pahentua. Rosvo yrittää kovasti Lyytiä, vaikka eihän sillä ole edes palleja tallella. Lisäksi poika kuseskelee sinne tänne ja juo omaa virtsaa. Kyselin klinikalta, koska minusta implantti on väärin laitettu, aivan liian syvälle. Eivät minua osaa siellä auttaa, käskivät ottaa yhteyttä jyrsijöihin erikoistuneeseen eläinlääkäriin :D Ammattitaito oli tosi kohdallaan. En nyt vielä tiedä mitä teemme Rosvon suhteen jos tuo implantti ei koskaan ala toimia, luultavasti suuntaan Kuopioon asiantuntevamman eläinlääkärin juttusille.




Huh huh, siinäpä tulikin ihan urakalla tekstiä :)
ps. kuvat on jostain viime syksyn kuvaussessiosta, joita en ole muistanut tänne laittaa :)

3 kommenttia:

  1. moi! Henna taas tässä.. missä otitte sen Rosvon implantin mikä ei sit toiminutkaan? me aateltiin laitattaa se Konnalle Kuopion eläinlääkärikeskuksella Sarpalan Sinikalla, onko teillä hänestä kokemusta? Siellä ollaan rokotettukin Konna, mut muuten ei oo vielä tullu asiaa sinne, onneks..Jotkut fretti-ihmiset on häntä kehuneet, että on tietoa ja kokemusta freteistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rosvon implantti laitettiin Ylä-Savon eläinklinikalla, eläinlääkärin nimeä en valitettavasti muista. En ollut aikaisemmin häntä siellä kyllä nähnyt. Sarpalan Sinikalla ollaan yhdesti käyty, Mosku piti rokottaa näyttelyä varten ja Iisalmessa ei ollut rokotetta. Oikein mukava ja asiantuntevan oloinen lääkäri oli :)

      Poista
  2. Aaa, onneksi Nukalla on havaittavissa parannusta! :) Paljon voimia sinne!

    VastaaPoista