Raakaa raakaa osa 2

Edellisessä raakaruokapostauksessa kerroin teille, mitä kaikkea fretin raakaruokintaan tulee sisällyttää. Nyt mennään asiassa vähän syvemmälle ja katsotaan, miten rakennetaan sellainen ruokavalio, josta fretti saa kaiken tarvitsemansa.

Fretin raakaruokinnan voi jakaa kolmeen osaan: lihaiset luut, mössöt sekä kokonaiset saaliseläimet. Nämä ovat kolme pääelementtiä, jotka vuorottelevat. Näistä on helppo lähteä rakentamaan vaikka parin viikon ruokalista jääkaapin oveen, josta voi luntata tarpeen mukaan, että fretti saa kaiken tarvitsemansa. Jos mennään syvemmälle ravintoaineisiin, niin fretin tulisi saada ravinnostaan seuraavia:

Proteiinit eli valkuaisaineet

Koostuvat aminohappoketjuista tai näiden ketjujen muodostavasta kompleksista. Proteiineja muodostavat 20 aminohappoa, joista 10 on fretille elintärkeitä. Fretin ruokavaliosta tulisi olla vähintään 35 % eläinperäistä proteiinia. Kuitenkin, pennuilla, nuorilla, imettävillä naarailla ja jalostukseen käytettävillä uroksilla proteiinin määrä tulee olla suurempi.

Rasva

Rasva on fretin tärkein energian lähde. Se tukee fretin aktiivista elämäntyyliä, lisääntymistä ja yksinkertaisesti esimerkiksi leikkiä. On tärkeää tarjota fretille eläinperäistä rasvaa, koska kasvikunnan rasvoja fretti ei voi hyödyntää tarpeeksi. Rasva rakentuu rasvahapoista, joita tunnetaan yli 70 erilaista. Joitakin löydetään vain kasveista, osaa pelkästään eläinrasvoista. Rasva sisältää 2,25 kertaa enemmän energiaa kuin proteiinit tai hiilihydraatit. Rasvan osuus fretin ruokavaliosta tulisi olla vähintään 20 %, mieluummin lähemmäs 30 prosenttia.

Hiilihydraatit

Hiilihydraatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Niihin kuuluvat mm. sokerit, selluloosa ja tärkkelys. Ylimääräiset hiilihydraatit varastoituvat kehoon rasvaksi. Jos fretti saa koko ajan liikaa hiilihydraatteja, fretistä voi tulla ylipainoinen. Ylipaino taas johtaa muihin terveydellisiin ongelmiin.  Tutkimusten mukaan fretti, joka saa ravinnostaan paljon eläinperäisiä rasvoja ja proteiineja, ei tarvitse ruokavaliossaan hiilihydraatteja.

Kuitu

Kuitu edesauttaa vatsan ja suoliston toimintaa. Kuidun osuus ruokavaliosta ei kuitenkaan saa olla lian suuri koska fretin elimistö ei kykene pilkkomaan kuituja. Jotkut tutkimukset ovat esittäneet, että liian runsas kuidun saanti ärsyttää fretin suolistoa ja voi altistaa suoliston ongelmille. On jopa väitetty, että liiallinen kuidun saanti aiheuttaa fretille suoliston haavautumia tai jopa kasvaimia. Kuidun osuus tulisi pitää alle 3 % ruokavaliosta.

Vitamiinit

Vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään, rasvaliukoiset ja vesiliukoiset. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A, D, E ja K-vitamiinit. Vesiliukoisiin taas kuuluvat B-ryhmän vitamiinit sekä C-vitamiini.

Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat fretin kehon rasvaan. Fretti voi siis varastoida näitä vitamiineja saamastaan ruoasta ja hyödyntää niitä myöhemmin. Täytyy kuitenkin muistaa, että liikaa saatuna rasvaliukoiset vitamiinit voivat aiheuttaa myrkytyksen esimerkiksi maksassa. Myrkytys voi johtaa pitkäaikaisiin terveyden ongelmiin. Liian vähän saatuna rasvaliukoisten vitamiinien puute voi aiheuttaa fretille puutostilan. A-vitamiinin puutos voi johtaa fretin hämäränäön heikkenemisiin ja silmä voi sameutua. A-vitamiinia tarvitaan lihasten rakennusaineena ja puutos voi näkyä huonona kasvuna sekä lihasten vajaatoimimisena lähinnä fretin takapäässä. Maksa sisältää runsaasti A-vitamiinia. D-vitamiinia fretti pystyy muodostamaan kehossaan, kuten ihminenkin, jos saa tarpeeksi auringonvaloa. D-vitamiinin tärkein tehtävä on pitää veren kalsium- ja fosfaattipitoisuudet oikealla tasolla. Eli D-vitamiini edistää näiden kivennäisaineiden imeytymistä kehoon. Liian vähäinen D-vitamiinin saanti heikentää etenkin kalsiumin imeytymistä, joka johtaa luuston erilaisiin ongelmiin. E-vitamiinia saadaan maksasta ja kananmunankeltuaisesta. Puutostila aiheuttaa ääreishermoston vaurioitumisen, se voi myös johtaa sydämen ja verenkierron ongelmiin ja erilaisiin iho-oireisiin. K-vitamiini vaikuttaa veren hyytymiseen sekä kehon kalsiumtasapainoon. K-vitamiinia saadaan munuaisista, maksasta sekä kananmunasta.

Kivennäis- ja hivenaineet

Kivennäisaineita ovat mm. kalsium, fosfori, magnesium, natrium, kalium ja kloori. Hivenaineita puolestaan ovat mm. sinkki, rauta, kupari, jodi, seleeni, koboltti ja kromi. Kivennäisaineita ja varsinkin hivenaineita on olemassa todella paljon. Tärkeimpinä kivennäisaineina freteillä voi pitää kalsiumia ja fosforia. Näiden oikea suhde sekä riittävä saanti takaa fretille terveen luustonkasvun ja hampaat. Erityisesti pennuilla ja kasvavilla nuorilla freteillä on erityisen tärkeää turvata kalsiumin ja fosforin riittävä saanti. Kalsiumia ja fosforia saa kananmunankuorista, maksasta, kalasta, eläinten luista sekä merilevästä. Puutos johtaa luiden kehityshäiriöihin ja vanhemmalla fretillä osteoporoosiin. Magnesium tukee sydämen ja lihasten toimintaa. Se on myös luuston ja hampaiden yksi rakennusosa. Magnesiumin pääasiallinen lähde on liha sekä kala. Puutos aiheuttaa lihasten toiminnan häiriöitä, anemiaa ja painonnousua.

Rauta ja kupari kuuluvat myös olennaisesti fretille tärkeisiin hivenaineisiin. Rauta ja kupari toimivat yhdessä, kupari edesauttaa rautaa imeytymään fretin elimistöön ja näin muodostamaan hemoglobiinia. Raudan lähteinä toimivat punainen liha sekä maksa. Raudan ja kuparin puutos aiheuttaa anemiaa, aliravitsemusta ja turkin kunnon huononemista.

Kaliumia tarvitaan lihasten rakennuksessa sekä munuaisten toimintaan. Puutoksessa fretti voi kasvaa huonosti ja kasvu voi jäädä jälkeen. Lihakset voivat halvaantua tai fretti voi olla levoton

Natrium ja kloori säätelevät kehon vesitasapainoa sekä happo-emästasapainoa. Natrium sitoo vettä ja näin ollen sitoo vettä fretin elimistöön. Puutosoireina voivat olla lisääntynyt veden juominen, painon putoaminen, kuiva iho sekä jälkeenjäänyt kasvu ja kehitys.

Sinkkiä fretti tarvitsee moneen. Se vaikuttaa niin ihon ja turkin kuntoon kuin kehitykseenkin. Sinkin paras lähde on maksa ja liha. Puutoksissa voi ilmetä kaljuuntumista, aliravitsemusta sekä kasvun häiriöitä.

Kirjoitan tähän nyt ruokalistan miten meillä esimerkiksi syötiin viime viikko.

Maanantai

Aamu: Mössöä sisältäen, kalkkunan luuton jauheliha ja kananrasva suhteessa 50/50, pellavansiemenöljyä vajaa 1rkl , Inupekt Forte 1 tabletti, merilevää 1/4tl, oluthiivaa 1/2 tl

Ilta: Kanankauloja

Tiistai:

Aamu: Kokonaisia broilerin kivipiiroja ja sydämiä

Ilta: Kanan olkavarrettomia siipiä

Keskiviikko:  

Aamu: Mössöä sisältäen, Kananjauhelihaa ja kananrasvaa suhteessa 50/50, valkosipulijauhetta 1/2tl, 2 rkl kasvissosetta ja 1/4 tl merilevää

Ilta: Kanankauloja

Torstai:

Aamu:  Mössöä sisältäen Kanan jauhelihaa joka sisältää luuta ja kananrasvaa suhteessa 50/50, vehnänalkioöljyä 1tl, merilevää 1tl, oluthiivaa 1/2tl sekä kananmunankeltuaista 2 kpl. 

Ilta: Kanan siipiä

Perjantai:

Aamu: Mössöä sisältäen broilerin sisäelinseosta, valkosipulijauhetta 1/2 tl, merilevää 1/4 tl, pellavansiemenöljyä vajaa 1rkl, 2rkl kasvissosetta

Ilta: Kanankauloja

Lauantai:

Aamu: Mössöä sisältäen kalkkunan jauhelihaa sisältää luuta ja kananrasvaa suhteessa 50/50, merilevää 1/4 tl, vehnänalkioöljyä 1 tl, oluthiiva 1/2 tl, kananmunankeltuaisia 3 kpl, jauhettuja kananmunankuoria 2 kpl

Ilta: Kalkkunan kauloja

Sunnuntai

Aamulla tipuja, seuraava ruokinta maanantai-aamuna.

Kananrasvaa annan suhteessa 50/50, koska Vauhti-Raksulta tilaamani rasva ei ole 100% rasvaa, vaan se sisältää myös lihaa. Rasvaprosentti taitaa kyseisessä tuotteessa olla 40-50% väliin.

Paljonko fretti sitten syö päivässä? Vuodenajasta ja iästä riippuen aikuinen fretti syö 4-7,5% painostaan, pentu 7,5-10%. Eli kilon painava aikuinen näätä syö lihaa päivässä 40-75 grammaa, kaksi kiloa painava 80-150 g ja niin edelleen. Helpointa on seurata raakaruoan menekkiä ja jos ruokaa jää paljon yli, vähentää annoskokoa, jos taas näyttää että ruokaa menisi enemmänkin, lisää hieman ruoan määrää. Meillä syksyllä viiden fretin kanssa lihaa meni keskimäärin puoli kiloa vuorokaudessa, nyt kevään korvalla ruokaa menee 350-400 grammaan päivässä.

Lisäravinteiden suositeltu annostus päivässä per fretti ovat seuraavat:
Vehnänalkioöljy max 1ml
Auringonkukkaöljy max 3ml
Pellavansiemenöljy max 2ml
Öljyjä tulisi antaa vain yhtä laatua per päivä, ei siis niin että jokaista kolmea yhteen ruokaan.
Merilevä 1/4tl
Merilevässä kannattaa huomioda sen muoto. Meillä syödään spirulinaa, joka on todella hienoa jauhetta. Siksi se on tiiviimpää tavaraa kuin esimerkiksi isorouheinen levä. Sen vuoksi ruokalistassa merilevän annos päivässä on vähempi kuin 1/4tl per fretti.
Oluthiiva 1/4tl
Valkosipulijauhe 1/4tl
Maitohappobakteerin annostus riippuu merkistä, itse annan 5 fretille 1 tabletin Inupektiä viikossa
Kananmunankeltuainen 1 per viikko
Kananmunankuori 1 per viikko

Yllä ruokalista on siis vain yhden viikon lista. Tuota vaihdellaan meillä niin, että mukaan mahtuu välillä hanhea, poroa, lohta ja mitä milloinkin satun käsiini saamaan. Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta syöttää kokonaisia saaliseläimiä freteille muita kuin tipuja, koska freteille ei ole omaa huonetta jossa ne saisivat teurastaa ruokansa rajatussa tilassa. Tulevaisuudessa, kunhan tilaa saadaan lisää, ruokavalioon lisätään varmasti myös kaneja, marsuja, viiriäisiä yms.

Tekstistä tuli nyt kamalan tönkkö valitettavasti, mutta toivottavasti siitä on apua :) Kuvia ei paljon ole laittaa, minun on viikkoja pitänyt kuvata meidän ruoka-annoksia mutta...siinä vaiheessa kun olet ruokaa antamassa ja viisi frettiä pyörii jaloissa kuin väkkärä, kuvaaminen yleensä jää :D Laitetaan nyt pari  paskalaatuinen kännykkäkuva tältä talvelta kuitenkin. Huomatkaa, että meillä fretit syövät Teeman astioista :)

Vain Lyyti puuttuu joukosta

Moskun erinomainen kanankaulajemma, pieni pahvilaatikko

Ennen kuin siirryimme kokonaan raakaan, näädät saivat pari kertaa viikossa lisäravinnepläjäyksen

Seuraavassa raakaruokapostauksessa keskitytään kertomaan osittaisesta raakaruokinnasta. Toivottavasti tällä kertaa postausten väliin ei tulisi kuukausia :D