Koti, tuo paikka missä maailman murheet häviää. Minä olen koti-ihminen, vaikka sitä ei ehkä meidän sisustuksesta heti huomaisikaan :D Rakastan olla kotona, se on minun oma turvasatama. Minulla on vuosien varrella ollut monta asuntoa ja kämppää, mutta vasta tätä olen sanonut kodiksi, lapsuudenkodin ohella.
Asumme siis Iisalmessa Kangaslammilla noin 3 kilometrin päässä "keskustasta". Iisalmi on suhteellisen pieni paikka, asukkaita hieman päälle 22 000. Silti kaupunki vaikuttaa isommalta kuin asukasmäärästä voisi kuvitella, koska Iisalmi toimii eräänlaisena keskuskaupunkina. Pienemmistä kunnista ympäriltä kulkee paljon ihmisiä töissä täällä ja vapaa-aikaakin tulevat tänne viettämään. Moni on vuosien saatossa kysellyt, miksi emme muuta täältä perähikiältä jonnekin suurempaan kaupunkiin. Miksi lähteä merta edemmäs kalaan, koska meistä täällä on kaikki mitä tarvitsee. Kymmenen vuoden aikana elämä on rakentunut tänne, täällä ovat niin ystävät (eivät ihan kaikki tietenkään) kuin sukulaisetkin. Kuopioon ja Kajaaniin pääsee tunnissa, Ouluun reilussa kahdessa eli tarvittaessa pääsee äkkiä myös sinne isompaan kaupunkiin.
Vuonna 2007 aloimme miettiä oman asunnon ostoa, koska vuokrarahalla lyhentäisi melkoisen summan myös asuntolainaa kuukaudessa. Silloin meillä asui vain yksi fretti, Mimmi ja ajattelimme että kaksio rivarista olisi meille ihan täydellinen. Tammikuussa tämä asunto tuli sitten myyntiin, kävimme kerran katsomassa ja tiesin heti, että tämä on Koti, ei asunto, ei kämppä vaan Koti. Pankki näytti vihreää valoa ja alle viikko asunnon katsomisesta laitettiin jo nimeä paperiin ja rivarin pätkä oli meidän (pankin). Asunto oli pinnoiltaan huonossa kunnossa ja kuukauden ajan teimme työn ohessa pintaremonttia asuntoon. Keittiö olisi myös ollut remontin tarpeessa, mutta valitettavasti aikataulu ei antanut perään. Helmikuun lopussa kannoimme sitten tavaramme uuteen kotiin ja täällä ollaan edelleen.
Neliöitä kaksiossa on vaivaiset 49,5, mutta kyllä tässäkin mahtuu asumaan. Tietysti jos olisin arvannut, että frettilauma tulee kasvamaan viiteen näätään, olisimme varmasti etsineet kolmiota. Olen niin kiintynyt tähän omaan pikku koloomme, että myyminen tuntuu kauhistuttavalta ja työläältä. Ajatuksena on asua tässä niin kauan, kunnes elämäntilanne on sellainen, että omakotitalo tulee ajankohtaiseksi. Siihen asti me ihmiset, näädät ja yksi kappale chinchilloja varmasti mahdutaan näiden seinien sisään. Nyt loppuun vielä kuvapläjäystä, älkää kauhistuko sekalaisia huonekaluja ja värien ristiriitaa :)
.JPG) |
Eteisestä olohuoneeseen päin. Oikealla asustaa Viljami :) |
 |
Olohuoneesta eteiseen päin |
 |
Eteisin ja makkarin välissä oleva portti, todella näppärä |
 |
Makkari eteisestä kuvattuna |
 |
Olohuonetta |
 |
Kirjoja pitää olla, mitä enemmän sitä parempi |
 |
Näätien lelut ja riippari |
 |
Olohuonetta keittiöstä päin |
 |
Näätien kerrostalo |
.JPG) |
Lisää olohuonetta |
.JPG) |
Keittiö olohuoneesta päin |
 |
Näätien palkintohyllyä |
.JPG) |
Keittiötä olohuoneesta päin |
.JPG) |
Keittiö |
.JPG) |
Keittiö ja karmeat kaapit |
 |
Taas karmeita kaappeja |
.JPG) |
Kylppäri, sininen on näätien kylpyallas :) |
 |
Kylppäriä lisää |
Siinäpä se koto kotoinen on, toiveissa olisi saada ensi kesänä hieman päivitystä, mutta siitä enemmän sitten kesällä!
Aivan ihania nuo sisustustarrat (:
VastaaPoistaEi meillä ole sisustustarroja vaan olen itse maalannut kaikki kuviot :)kiitos kuitenkin!
VastaaPoistaOho, tosi upeita !
PoistaMoro!
VastaaPoistaHuomasin tos lelut&riippari kuvas sen kivan näköisen riipparin. Nyt kysymykseni kuuluukin. Mistä oot sen ostanu?
Tuon olen aikoinani ostanut 24petsiltä. Marshallin tuote.
PoistaKiitos vastauksesta. Tarvii kaivella netinsyövereistä. :-)
Poista